{"id":1522,"date":"2022-12-30T18:43:35","date_gmt":"2022-12-30T16:43:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pohjoiskyl\u00e4t.fi\/?p=1522"},"modified":"2022-12-30T18:43:35","modified_gmt":"2022-12-30T16:43:35","slug":"nissilan-historiaa-1900-luvun-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/?p=1522","title":{"rendered":"Nissil\u00e4n historiaa 1900 \u2013luvun alussa"},"content":{"rendered":"\n

Varhaisen asutuksen j\u00e4lki\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historian kirjojen mukaan varhaisimmat merkit ihmisten liikkeist\u00e4 Vierem\u00e4ll\u00e4 on l\u00f6ydetty Nissil\u00e4st\u00e4, Luvejoen varresta, Koivum\u00e4en pelloilta. L\u00f6yd\u00f6n perusteella Nissil\u00e4ss\u00e4 on ollut asutusta jo esikeraamisella aikakaudella n. 6500 vuotta ekr.<\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4 100 vuotta sitten<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koulutoiminta, puhelin, mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 ja -t\u00f6it\u00e4….<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4 oli Vierem\u00e4n syrj\u00e4kylist\u00e4 edistyksellisin kyl\u00e4. Kyl\u00e4n keskipiste oli koulu. Nissil\u00e4 sai oman koulun 1898.  Koulutoiminta oli aloitettu jo Postitalon tiloissa kaksi vuotta aiemmin. Nissil\u00e4n ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n p\u00e4\u00e4elinkeinona oli mets\u00e4ty\u00f6t, sill\u00e4 suurilla mets\u00e4yhti\u00f6ill\u00e4 oli Nissil\u00e4ss\u00e4 hakkaamattomat mets\u00e4t. Nissil\u00e4\u00e4n saatiin ensim\u00e4inen puhelin jo 1920 luvulla. Ahlstr\u00f6m yhti\u00f6 toi puhelinlinjan Nissil\u00e4\u00e4n. Yhti\u00f6 tarvitsi nopeaa viestint\u00e4\u00e4. Mets\u00e4yhti\u00f6ill\u00e4 oli omat toimipaikkansa Nissil\u00e4ss\u00e4. Enso Guzseitilla oli Kallio. Ahlstr\u00f6mill\u00e4 Hyssykk\u00e4 ja Mets\u00e4hallituksella Rahusenaho. N\u00e4iss\u00e4 firmojen taloissa ty\u00f6skenteli piirity\u00f6njohtajat alaisineen. <\/p>\n\n\n\n

Suuret, l\u00e4pi vuoden metsiss\u00e4 olevat hakkuut vaativat paljon miesty\u00f6t\u00e4.  Kes\u00e4ll\u00e4 tehtiin kuivamaan pinotavaraa. Talvella oli ajohommat. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 isot uittosavotat. Rotimolla seilasi joka kev\u00e4t tukkilautat.  Lautat uitettiin kelupelill\u00e4, muutamana vuotena oli ponttoo. Ei ollut ty\u00f6n puutetta. Ojia kaivettii, kaikki lapioty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mylly, saha, sep\u00e4t, postinkulku …..<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4 oli virke\u00e4 kyl\u00e4. Rotimojoen koskessa toimi turbiinimylly ns. tullimylly. Myllyss\u00e4 k\u00e4vi jauhattajia Vuolijoelta saakka. Kyl\u00e4ll\u00e4 oli oma Saha – ja puimakoneosuuskunta, Kymmenyhti\u00f6, jossa oli kymmenen osakasta. Osuuskassa, joka oli perustettu Nissil\u00e4\u00e4n 1906. Sen hoitajana toimi Heikki Hurskainen. Ammattimiehi\u00e4 oli kyl\u00e4ll\u00e4 omasta takaa. Pekka Mulari oli pidetty monitoimimies. Sep\u00e4n ty\u00f6n ohella h\u00e4n hoiti lokomobiili\u00e4, mylly\u00e4, sahaa ja korjasi ja huolsi kaikkea mit\u00e4 tarvittiin.<\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4ss\u00e4 kuului kilkutus useasta sep\u00e4n pajasta. Ryytyn suku oli sepp\u00e4-sukua. Matti Ryytty oli Vierem\u00e4n ensimm\u00e4isi\u00e4 seppi\u00e4.  H\u00e4nen poikansa Mertti Ryytty oli my\u00f6s sepp\u00e4. My\u00f6s Matin pojalla Taavetti Ryytyll\u00e4 oli sep\u00e4n paja T\u00f6rm\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Hulkolla oli sepp\u00e4 Kusti Leinonen.<\/p>\n\n\n\n

Muurareita oli Aku ja Kusti Kumpulainen.Kyl\u00e4ss\u00e4 oli my\u00f6s veneenrakentajia ja kirvesmiehi\u00e4. R\u00e4\u00e4t\u00e4li Vihtori Komulainen asui Jukolassa.<\/p>\n\n\n\n

Lotat toimivat Nissil\u00e4ss\u00e4 vire\u00e4sti. Rakensivat oman talon. J\u00e4rjest\u00f6n lopettamisen j\u00e4lkeen talo muuttui Nuorisoseuran taloksi.<\/p>\n\n\n\n

Soittokunta oli 4 -henkinen. Takanen Heikki, haitari. Partalan Antti viulua, Partalan Kallella oma itse tehty vekotin. Ja Uudistalon Toimi soitti mandoliinia. Ryhm\u00e4 esiintyi iltamissa ja\u00a0 kuuliaisissa.<\/p>\n\n\n\n

Posti haettiin hevoskyydill\u00e4 Salahmilta 2 kertaa viikossa, keskiviikkona ja sunnuntaina. Posti tuli Postitaloon iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja siit\u00e4 se sitten haettiin. Salmetar- lehti tuli useampaan taloon, muita lehti\u00e4 tuli v\u00e4hemm\u00e4n, kirjepostia jonkin verran, mainospostia ei ollenkaan. Postinkantajana toimi Heikki Pikkarainen Pirttim\u00e4est\u00e4, my\u00f6hemmin Reettu Pehkonen, Ahokyl\u00e4st\u00e4, joka kes\u00e4ll\u00e4 kulki polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Reettu Pehkonen oli kuulu tarinankertoja.<\/p>\n\n\n\n

Kauppaliikkeet ja kulkukauppiaat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oli kaksi kauppaa. Anttilan ja Sepp\u00e4l\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 Saarism\u00e4en tien varressa piti kauppaa Antto Martikainen. H\u00e4n rakensi talon Nurkkalaan ja kauppa siirtyi veljen pojalle Rahaniemen Kallelle, Kalle Martikaiselle (Kallen kauppa). Kalle asui kaupalla, h\u00e4n oli poikamies. Toinen kauppa oli Makkolassa.\u00a0 Ville Makkosen perheyritys. N\u00e4m\u00e4 kaupat olivat aivan l\u00e4hekk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas kauppa tuli Nissil\u00e4\u00e4n, Iisalmen Ty\u00f6v\u00e4en  Osuuskauppa, ns. pussikauppa. Ensimm\u00e4inen myym\u00e4l\u00e4 oli Kemppaalan pirtiss\u00e4, my\u00f6hemmin aitassa. Kauppiaana oli  Rauha Takanen. Iisalmessa pussitettiin kaikki tavara, paino ja hinta kyljess\u00e4. Vaakaa ei ollut. Jauhot oli s\u00e4kkitavarana. Kulutettin paljon jauhoja.<\/p>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 kauppa siirtyi Jukolaan.  R\u00e4\u00e4t\u00e4li Vihtori Komulainen muutti M\u00e4ntyniemelle rakentamaansa taloon. Silloin pussikauppa muuttui varsinaiseksi kaupaksi. Tuli vaaka, varasto, valikoima laajeni. My\u00f6hemmin Osuuskauppa osti Juho Laurikaiselta paikan Rotimojoen t\u00f6rm\u00e4lt\u00e4 ja kauppa muuttui siihen, miss\u00e4 se toimi kymmeni\u00e4 vuosia. N\u00e4in Nissil\u00e4ss\u00e4 oli kolme kauppaa. Tavaraa meni paljon. Tavarat haettiin hevos rahtina Iisalmesta.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Nissil\u00e4ss\u00e4 oli jo kolme kauppaa, oli kulkukauppa t\u00e4rke\u00e4 kaupank\u00e4ynnin muoto. Ven\u00e4l\u00e4iset \u201claukkumiehet\u201d tekiv\u00e4t retki\u00e4\u00e4n n\u00e4ille seuduille 1920- luvulle saakka. V\u00e4rikk\u00e4\u00e4n olemuksen lis\u00e4ksi he toivat uutisia suuresta maailmasta kertoessaan tarinoita matkaltaan. He kauppasivat; saippuaa, kahvii, sikurii, sokurii, kahvikuppii, kivivattii, tulitikkui, renikoi,  rinkelii, neulaa, naulaa, naskalii\u2026..<\/p>\n\n\n\n

Kauppiaat l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle lokakuussa ja palasivat kotiseudulleen vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tiest\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oli kes\u00e4tiet ja talvitiet. Yksi talvitie  l\u00e4hti Osuuskaupalta -T\u00f6rm\u00e4l\u00e4\u00e4n – koulun ohi- Mustanm\u00e4en p\u00e4\u00e4lt\u00e4 – Kotilammen j\u00e4\u00e4ll\u00e4 – Ilkkolan – Makkolan – Kallen kauppa – Sepp\u00e4l\u00e4n – Postitalon  talojen kartanon kautta Heinim\u00e4elle.  Kaikki pohjoisesta tulevat k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toinen talvitie<\/p>\n\n\n\n

Kotilammen j\u00e4\u00e4lt\u00e4 – Asikkalan – Kuivasten sivu – Vuolijoen tielle. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t Saarism\u00e4est\u00e4 ja Vuolijoelta tulevat myllymiehet jotka k\u00e4viv\u00e4t Nissil\u00e4ss\u00e4 myllyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas talvitie<\/p>\n\n\n\n

l\u00e4hti Kemppaalan kohdalta – Jukolan ohi – Rotimonrannalle j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6t\u00e4 Pullonm\u00e4en rantaan. Siell\u00e4 oli paljon talvi savotoita. Rotimoj\u00e4rvelle viitoitettiin tie jo syksyll\u00e4 j\u00e4iden tultua.<\/p>\n\n\n\n

Iisalmi – Oulu maantiet\u00e4 ei kulkenut kukaan talvella. Vasta 1930 lopulla kunta aloitti maanteiden talvikunnossapidon Iisalmi-Nissil\u00e4 v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kestikievaritoiminta ja kievarikyyditys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Myllymiesten ja kulkukauppiatten lis\u00e4ksi niin talvi- kuin kes\u00e4teill\u00e4 n\u00e4htiin usein kestikievarikyytil\u00e4isi\u00e4. Kestikievari toiminta oli alkanut Vierem\u00e4ll\u00e4 1640 ja Nissil\u00e4n  kievari oli alunperin Postitalossa, mist\u00e4 se siirtyi Mattilaan 1670, miss\u00e4 varsinainen kievaritoiminta loppui 1912. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kestikievareiden nimi muutettiin kyytitaloiksi. Mattilan j\u00e4lkeen Kievari-is\u00e4ntin\u00e4 Nissil\u00e4ss\u00e4 toimivat vuosina 1923 – 25 Matti Leinonen, Postitalo ja vuodesta 1926 – 1937 Ville Makkonen, Makkola. Nissil\u00e4n kievarista tehtiin vuosina 1916-1924, 722 kievarikyyti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Autoliikenne<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4n kautta ei autoja kulkenut montakaan vuodessa. Moni ei ollut n\u00e4hnyt autoa koskaan. T\u00e4h\u00e4n liittyy tarina vuodelta 1916, autokaravaanista joka kulki Nissil\u00e4n kautta.<\/p>\n\n\n\n

Tuli tieto, ett\u00e4 autokaravaani tulee Kajaanista p\u00e4in, ja pys\u00e4htyy Nissil\u00e4ss\u00e4. Siihen aikaan tiet oli reunustettu pisteaidalla ja tie kulki kapeana solana niiden v\u00e4liss\u00e4. Kulkueen saapumisaika tarkka klo 12. Auto kulkueen piti pys\u00e4hty\u00e4 Postitalossa kahvilla ja lev\u00e4ht\u00e4\u00e4.\u00a0 Koululaiset tulivat katsomaan Kalle Martikaisen kaupan luokse. Oli elokuun loppu, l\u00e4mmin p\u00e4iv\u00e4. Paikalle oli tullut paljon ihmisi\u00e4, koska oli l\u00e4mmin p\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 kaikilla ei ollut kenki\u00e4. Kulkue oli kaksi tuntia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Kiviharjulta alkoivat autot hiljalleen laskeutua. Henkil\u00e4autoja oli 22. Kaikki autot olivat avoautoja, 4-5 henkil\u00f6\u00e4 autossa, miehi\u00e4 ja naisia. Pys\u00e4htyiv\u00e4t Kallen kaupan luona, mist\u00e4 opas neuvoi Postitaloon. Puhuivat monta kielt\u00e4, ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ruotsia, englantia, suomea. K\u00e4veliv\u00e4t Postitalosta H\u00e4ll\u00e4m\u00f6n rannalla. L\u00e4htiv\u00e4t sitten Iisalmeen p\u00e4in ajaen hitaasti Kyl\u00e4nm\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s.<\/strong> Kukaan ei tiennyt mill\u00e4 asialla autoilijat liikkuivat. \u00a0Suomi oli Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla silloin.<\/p>\n\n\n\n

Varsinainen autoliikenne alkoi Nissil\u00e4ss\u00e4 vuonna 1925, mutta kunta aloitti maanteiden aurauksen vasta 1930- luvulla linja-autoliikenn\u00f6itsij\u00f6iden toiveesta. Autoliikenteen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kievarikyydit v\u00e4heniv\u00e4t rajusti ja kievaritoiminta Vierem\u00e4ll\u00e4 loppui 1944.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous  vuonna 1917 vaikutti pitk\u00e4\u00e4n Suomessa sen syrj\u00e4isempi\u00e4 seutuja my\u00f6ten. Elintarvikkeiden saanti oli vaikeaa. Vierem\u00e4ll\u00e4 vaikeinta se oli Nissil\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava tarina liittyy vuoteen 1918 kun Suomessa oli kansalaissota<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tapahtui 1918 maaliskuussa Nissil\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 varuskuntia oli Suomessa. Tuli tieto, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen varuskunta on antautunut ja luovuttanut aseensa Oulussa ja t\u00e4m\u00e4 koko varuskunta kulkee Oulu-Iisalmi tiet\u00e4 Nissil\u00e4n kautta. Sotilaat kuljetettiin hevoskyydill\u00e4. Hevoset vaihdettiin kyliss\u00e4. Ahokyl\u00e4n hevoset toivat varuskunnan Nissil\u00e4\u00e4n ja Nissil\u00e4ss\u00e4 vaihdettiin hevosia ja vietiin Salahmille. Salahmi taas Vierem\u00e4lle. Varuskuntaan kuului l\u00e4hes 200 miest\u00e4, joten koko kyl\u00e4n hevoset oli koottu Nissil\u00e4n koululle hevosten vaihtoa varten. Koululle oli kokoontunut uteliaita ihmisi\u00e4.Varuskunnan tulolla oli aikataulu mutta he my\u00f6h\u00e4styiv\u00e4t. Odotellessaan hevosten vaihtoa sotilaat nauttivat\u00a0 omia ev\u00e4it\u00e4\u00e4n ja lep\u00e4siv\u00e4t. Heill\u00e4 oli omat pelimannit. Luokassa soittivat ja tanssivat ripaskaa. Tanssittivat katsomaan tulleita uteliaita Nissil\u00e4n naisia.Vierem\u00e4lt\u00e4 varuskunta jatkoi matkaa Kauppilanm\u00e4en kautta Sonkaj\u00e4rvelle ja Rautavaaralle, sielt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolelle. Sotilaat olivat kiitollisia kun p\u00e4\u00e4siv\u00e4t omaan maahansa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet; Erkki Kauppisen tallenteet Uuno Komulaisen (s. 1906 – k. 2007 Vierem\u00e4, Nissil\u00e4) muisteluista. Tiedot ovat koonneet Tuula Kajaste ja Sisko Niskanen Viljo Kauppisen digitoimista \u00e4\u00e4nitteist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuva; Postitalon vanhat aitat, Vierem\u00e4 Nissil\u00e4 \/ Tuula Kajaste <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mpim\u00e4t kiitokset kaikille tarinan tallentamiseen osallistuneille!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varhaisen asutuksen j\u00e4lki\u00e4 Historian kirjojen mukaan varhaisimmat merkit ihmisten liikkeist\u00e4 Vierem\u00e4ll\u00e4 on l\u00f6ydetty Nissil\u00e4st\u00e4, Luvejoen varresta, Koivum\u00e4en pelloilta. L\u00f6yd\u00f6n perusteella Nissil\u00e4ss\u00e4 on ollut asutusta jo esikeraamisella aikakaudella n. 6500 vuotta ekr. Nissil\u00e4 100 vuotta sitten Koulutoiminta, puhelin, mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 ja -t\u00f6it\u00e4…. Nissil\u00e4 oli Vierem\u00e4n syrj\u00e4kylist\u00e4 edistyksellisin kyl\u00e4. Kyl\u00e4n keskipiste oli koulu. Nissil\u00e4 sai oman koulun 1898.  … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1524,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[10,1],"tags":[46,47,48],"class_list":["post-1522","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-muistelut","category-uncategorized","tag-kyla","tag-nissila","tag-vierema"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1522"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1527,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1522\/revisions\/1527"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}