{"id":1970,"date":"2026-01-31T10:01:22","date_gmt":"2026-01-31T08:01:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/?p=1970"},"modified":"2026-01-31T10:21:37","modified_gmt":"2026-01-31T08:21:37","slug":"muisteluja-viereman-keskikoulun-alkuvuosilta-1964-1968","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/?p=1970","title":{"rendered":"Muisteluja Vierem\u00e4n keskikoulun alkuvuosilta 1964-1968"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Vierem\u00e4ll\u00e4 alkoi kunnallisen keskikoulun perustamissuunnittelu 1960-luvun alussa. Koulu katsottiin tuolloin hyvin tarpeelliseksi, jotta Vierem\u00e4nkin lapsilla olisi mahdollisuus saada keskikoulu \u2013tasoista koulutusta kotoa pit\u00e4en. Etel\u00e4-Suomessa t\u00e4m\u00e4n tasoisessa koulutuksessa oli jo yli puolet koululaista. Sen suorittaminen lis\u00e4si tuohon aikaan hyvinkin paljon mahdollisuuksia eriasteisiin jatkokouluttautumisiin. L\u00e4himm\u00e4t oppikoulut oli Iisalmen poika- ja tytt\u00f6lyseot. Kulkumahdollisuudetkin Iisalmeen olivat julkisilla liikennev\u00e4lineill\u00e4 huonohkot. Linja-autoliikenne oli harvaa.  Kajaanin radan juna-aikataulut sopivat lyseolaisille melko hyvin, mutta radan sijainti oli ja on viel\u00e4kin vain kunnan it\u00e4rajan tuntumassa. Pyh\u00e4salmen radalla oli v\u00e4hemm\u00e4n henkil\u00f6liikennett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskikoulu aloitti toimintansa kes\u00e4ll\u00e4 1964. Kes\u00e4kuussa oli p\u00e4\u00e4sykoe, jonka perusteella valittiin kahdelle luokalle yhteens\u00e4 80 oppilasta. Kouluna toimi uudehko Karankaj\u00e4rven kansakoulu. Ensimm\u00e4isen\u00e4 lukuvuotena kaksi luokkaa sopi hyvin koulurakennukseen. Alakerrassa oli puuty\u00f6luokka ja voimistelusali. Opettajia oli kaksi p\u00e4\u00e4toimista ja kolme sivutoimista aineopettajaa. Koululaisten kuljetus tapahtui linja-autolla ja takseilla. Henkil\u00f6autot olivat taksiautoina yleisimmin k\u00e4ytettyj\u00e4 \u201dkauriskeula Volgia\u201d, \u201dlaiskalohko Mersuja\u201d, \u201dkeltavalo farmari P\u00f6g\u00f6ttej\u00e4\u201d.  Linja-auton tallipaikka oli kunnan kauimmaisessa kolkassa, Nissil\u00e4ss\u00e4.  Sielt\u00e4 aamulla oli l\u00e4ht\u00f6 ja illalla paluu sinne l\u00e4hes 100 kilometrin keikalta. Vierem\u00e4n Kyr\u00f6nniemen tienhaarasta kuljettiin viel\u00e4 \u201dvanhaa savisorapintaista Ouluntiet\u00e4\u201d Valkeiskyl\u00e4\u00e4n ja osuuskaupan luota k\u00e4\u00e4nnyttiin Lisvapurontielle. Uusi oikotie Valkeisilta Vierem\u00e4lle ja siit\u00e4 Pyh\u00e4nn\u00e4n Ahokyl\u00e4\u00e4 kohti oli rakenteilla. Oppilaat tulivat hyvin kesken\u00e4\u00e4n toimeen ja opettajatkin kohtelivat oppilaita tasavertaisesti. Koulussa toimi maalaislapsille tuttu hyv\u00e4 kurinalaisuus. Tosin tuon kokoisessa lapsim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 oli jo mustalammaskin. Ruotsin kielen opettaminen hieman kummastutti, koska eih\u00e4n Vierem\u00e4ll\u00e4 tarvittu ruotsin kielt\u00e4. Ruotsiin muuttaville auttava kielitaito oli erinomainen apu ja luultavasti itse kukin on sit\u00e4 tarvinnut ainakin joskus.<\/p>\n\n\n\n

Toinen lukuvuosi k\u00e4ytiin samalla koululla. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli jo kaksinkertaistunut. Yksi luokka piti sijoittaa l\u00e4himm\u00e4n maalaistalon pirttiin. Puuk\u00e4sit\u00f6ill\u00e4 kuljettiin 20 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevalla Salahmin kansakoululla. Kuljetus hoitui takseilla. Opettajia tuli lis\u00e4\u00e4 ja tuolloin alkoi keskikoulun opettajiksi hakeutua \u201dp\u00e4tevi\u00e4kin\u201d opettajia. Tuosta vuodesta j\u00e4i erityisesti mieleen toisen vieraankielen, englannin opetuksen aloittaminen, j\u00e4\u00e4kiekkokaukalon rakentaminen koulun pihaan ja puuk\u00e4sit\u00f6ill\u00e4 kulku. Kerrankin Salahmilta palatessamme Volgan pohja osui Lisvapurontiell\u00e4 kiveen ja matkustajan puoleinen etuovi ei pysynytk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 kiinni. Keskimm\u00e4inen etupenkkil\u00e4inen piti oven kahvasta kiinni ja niin p\u00e4\u00e4stiin koululle takaisin. Kerran urheilutunnilla minulla oli jalat kipe\u00e4t. Opettaja ihmetteli miksi en juossut jalkapallossa. En halunnut kertoa, ett\u00e4 edellisen\u00e4 iltana oli mopo rikkoutunut ja jouduin ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes 10 kilometrin matkan. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tuntien v\u00e4litauolla k\u00e4vin kerran koulun l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevalla Salahmin vesivoimalaitoksen yl\u00e4altaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypadolla. Oli kev\u00e4ttulvan ja suuren ohijuoksutuksen aikaan saamat komeat kuohut. Siin\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 tuollaisten rakentaminen saattaisi olla mukavaakin ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6hemmin ty\u00f6skentelin vesirakentamisen alalla yli 40 vuotta. Lauantait olivat viel\u00e4 tuohon aikaan my\u00f6s koulup\u00e4ivi\u00e4. Yleens\u00e4 kuljetukset toimivat eritt\u00e4in hyvin. Kerran Mersussa meit\u00e4 oppilaita oli 16. Etupenkill\u00e4 oli kuljettajan lis\u00e4ksi nelj\u00e4 oppilasta ja takana 12. Hyvin sovittiin vaikka alussa olikin hieman ahdasta. Tuon ajan henkil\u00f6autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaa sopivasti tuo kyyti. Suomessa oli tuolloin yht\u00e4 henkil\u00f6autoa kohti noin 16 henkil\u00f6\u00e4. Yksityisautoja oli tuolloin hyvin v\u00e4h\u00e4n. Koululaiskyydityksiss\u00e4 yleens\u00e4kin jouduttiin istumaan taksin takapenkill\u00e4 sylikk\u00e4in. Kyytiin sai ottaa ainakin yhden ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen aikuisen tai kaksi koululaista. Turvav\u00f6ist\u00e4 ei ollut tietoakaan.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas lukuvuosi k\u00e4ytiin jo kunnan keskustassa. Koulutiloina olivat uuden kunnantalon kellarissa 2 luokkaa ja ruokailutila, vanhassa kunnantalossa 2 luokkaa ja vanhassa Osuuspankin toimitalossa 1 luokka ja vanhassa pankkisalissa puuty\u00f6luokka. Jykev\u00e4rakenteiselle pankkiholville emme keksineet k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi poikkeuksellisesti vain yhdell\u00e4 luokalla. Kellaritilojen luokissa ei ollut ikkunoita, ilmanvaihto oli toteutettu katonrajassa olevien luukkujen kautta ja vanhan kunnantalon tilat olivat talvella kylmi\u00e4, mutta eip\u00e4 niist\u00e4 valiteltu, lis\u00e4ttiin vaatetusta. Kirkonkyl\u00e4n urheilukentt\u00e4 sijaitsi vajaan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, jonne k\u00e4vely toimi alkul\u00e4mmittelyn\u00e4. Sis\u00e4liikuntatiloja ei tainnut olla. Jalkapallokin syksyn edetess\u00e4 oli melkoisesti ryytynyt ja kohmeinen. Vanhassa kunnantalossa sijaisi my\u00f6s kunnan p\u00e4\u00e4kirjasto. Se oli mielest\u00e4ni \u201dsuuri aarre\u201d, koska tykk\u00e4sin tietokirjojen lukemisesta. Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri piti vastaanottoa sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Minulla taitaa viel\u00e4kin olla hammaskoloissa Paavon tekemi\u00e4 paikkoja. Koulunk\u00e4ynti ei ollut mit\u00e4\u00e4n hupia, vaikka vanha kunnantalo olikin osaksi Terijoelta siirretty\u00e4 vanhaa huvilaa.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 lukuvuotena tarvittiin kirkonkyl\u00e4n kansakoululta lis\u00e4tilaa viel\u00e4 kahta luokkaa varten.<\/p>\n\n\n\n

Viidennen lukukauden alussa vuonna 1968 oli uusi keskuskoulu jo siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 siell\u00e4 voitiin jo aloittaa keski- ja kansalaiskoulun pito. Ruokailu oli viel\u00e4 kunnantalon kellarissa. Tuolloin linja-autoliikennekin oli jo keskuskoulun pihalla yht\u00e4 vilkasta kuin linja-autoasemalla, Toimelan pihalla. Keskuskoulun pihalla sattui yksi onnettomuuskin, jossa pieni koululainen menehtyi j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n peruuttavan linja-auton alle. Tuohon aikaan onnettomuuden j\u00e4lkik\u00e4sittely oli perin vaatimatonta nykyiseen verrattuna. <\/p>\n\n\n\n

Vierem\u00e4ll\u00e4kin elettiin 1960-luvulla suurten muutosten aikaa. Jo kansakoulun alaluokan opettaja sanoi ymp\u00e4rist\u00f6opin tunnilla maataloudesta toimeentulonsa saajien suhteellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskevan pian Suomessakin kymmeni\u00e4 prosentteja. Yleinen ty\u00f6- ja kouluviikko alkoi muuttua viisip\u00e4iv\u00e4iseksi. Keskikoulun k\u00e4ynti mahdollisti monelle vierem\u00e4l\u00e4iselle jatko-opinnot ja sit\u00e4 my\u00f6ten ehk\u00e4 mieluisan ty\u00f6nkin. Itse ainakin muistelen kouluaikojani hyvin my\u00f6nteisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jaksona ja p\u00e4\u00e4sinkin teknillisten opintojen j\u00e4lkeen mieluisaan ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Muistelu on kirjoitettu siskoni Seijan ehdotuksesta Helsingiss\u00e4 helmikuussa 2019.<\/p>\n\n\n\n

Jorma Kauppinen<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

———————————————————————————————————-<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 muistelu on julkaistu vuonna 2019 paikallislehti Miilun lukijanpalstalla. Lupa julkaisemiseen n\u00e4ill\u00e4 sivuilla on saatu muistelun kirjoittajalta Jarmo Kauppiselta ja Miilun p\u00e4\u00e4toimittajalta. Valokuvan Vierem\u00e4n Karankaj\u00e4rven koulusta on ottanut Tuula Kajaste 28.1.2026.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vierem\u00e4ll\u00e4 alkoi kunnallisen keskikoulun perustamissuunnittelu 1960-luvun alussa. Koulu katsottiin tuolloin hyvin tarpeelliseksi, jotta Vierem\u00e4nkin lapsilla olisi mahdollisuus saada keskikoulu \u2013tasoista koulutusta kotoa pit\u00e4en. Etel\u00e4-Suomessa t\u00e4m\u00e4n tasoisessa koulutuksessa oli jo yli puolet koululaista. Sen suorittaminen lis\u00e4si tuohon aikaan hyvinkin paljon mahdollisuuksia eriasteisiin jatkokouluttautumisiin. L\u00e4himm\u00e4t oppikoulut oli Iisalmen poika- ja tytt\u00f6lyseot. Kulkumahdollisuudetkin Iisalmeen olivat julkisilla liikennev\u00e4lineill\u00e4 huonohkot. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1970","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1970","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1970"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1970\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1973,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1970\/revisions\/1973"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1970"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1970"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1970"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}