{"id":675,"date":"2020-06-12T05:33:06","date_gmt":"2020-06-12T02:33:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pohjoiskyl\u00e4t.fi\/?p=675"},"modified":"2020-06-13T06:37:36","modified_gmt":"2020-06-13T03:37:36","slug":"helvi-pietilainen-os-nissinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/?p=675","title":{"rendered":"Helvi Pietil\u00e4inen os Nissinen"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Helvi Pietil\u00e4inen<\/strong>,&nbsp; syntyi 25.12.1916 <strong>Vierem\u00e4n Nissil\u00e4ss\u00e4<\/strong>, Mattilan talossa. H\u00e4n oli kolmanneksi vanhin Ida ja Juho Nissisen lapsista. \u00c4iti, &nbsp;Ida, oli Nissil\u00e4n kyl\u00e4koulun ensimm\u00e4inen opettaja ja is\u00e4, Juho, &nbsp;maanviljelij\u00e4 ja kestikievarin is\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapsuuden ja nuoruuden Helvi vietti kotikyl\u00e4ll\u00e4\u00e4n Nissil\u00e4ss\u00e4. &nbsp;Sota-aikana h\u00e4n toimi lottana rintamalla. H\u00e4n avioitui kapteeni Kaiku Pietil\u00e4isen kanssa. Kaiku kaatui toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapinsodassa Muoniossa. El\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Helvi&nbsp; teki kanslistina valtion virastossa Helsingiss\u00e4. El\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n h\u00e4n muutti kotiseudulleen Yl\u00e4-Savoon. H\u00e4n kuoli Iisalmessa 7.11.1991. H\u00e4net on&nbsp; haudattu Iisalmeen Kustaa Adolfin kirkon hautausmaahan.<\/p>\n\n\n\n<p>Helvi Pietil\u00e4inen oli taiteellisesti lahjakas. H\u00e4n kirjoitti runoja, maalasi tauluja ja &nbsp;teki kipsit\u00f6it\u00e4. H\u00e4n oli hyvin kiinnostunut&nbsp; historiasta,&nbsp; varsinkin kotiseutuhistoriasta. H\u00e4nen runonsa&nbsp; henkiv\u00e4t&nbsp; mennytt\u00e4 maailmaa ja tuovat esiin kotiseudun ja Suomen historiaa. Useat h\u00e4nen runoistaan kertovat sotiemme sankareista ja kotiseudun kauneudesta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Runot &#8221;Min\u00e4 ver\u00e4j\u00e4t hiljaa avaan&#8221; -videolla<\/h3>\n\n\n\n<p>Runovideolla  &#8221;Min\u00e4 ver\u00e4j\u00e4t hiljaa avaan&#8221; on Helvi Pietil\u00e4isen kolme runoa. Lausuja on Helvin veljentyt\u00e4r  Paula Ollikainen. <\/p>\n\n\n\n<p>Runo \u201dNiittytie Rahaj\u00e4rvelle\u201d kertoo nuoren Helvin&nbsp; tunnelmia,&nbsp; kun h\u00e4n vie &#8221;ev\u00e4st\u00e4&#8221; Rahaj\u00e4rven rannalla kortetta niittt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevalle&nbsp; is\u00e4lleen, veljilleen ja naapurin v\u00e4elle. Runossa&nbsp; kuvastuvat &nbsp;h\u00e4nen luonnon kauneuden ymm\u00e4rrys ja ilo. Runo on kirjoitettu v 1983.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi&nbsp; mieleenpainuvimmista on h\u00e4nen runonsa \u201dVanha aitta\u201d. T\u00e4m\u00e4n runon h\u00e4n&nbsp; kirjoitti &nbsp;h\u00e4vitty\u00e4\u00e4n taistelun saada pit\u00e4\u00e4 vanha Suomensodan aikainen aitta kotikyl\u00e4ll\u00e4\u00e4n. &nbsp;Runo on kirjoitettu&nbsp; v 1981.<\/p>\n\n\n\n<p>Helvin kotipaikka sijaitsi &nbsp;l\u00e4hell\u00e4 Rotimoj\u00e4rve\u00e4, &nbsp;joten h\u00e4nell\u00e4 oli mahdollisuus seurata&nbsp; j\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa vuodenaikojen vaihtelua.&nbsp; Vuonna 1983 kirjoittamassaan runossa &nbsp;\u201dRotimolla\u201d&nbsp; h\u00e4n kuvailee vuodenaikojen parhaita kohtia.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Runovideon syntyminen<\/h3>\n\n\n\n<p>Olemme kiitollisia, ett\u00e4 olemme saaneet mahdollisuuden tehd\u00e4 runovideo Helvi Pietil\u00e4isen kirjoittamista runoista. &nbsp;Helvin veljentyt\u00e4r Paula Ollikainen oli koonnut t\u00e4tins\u00e4 runot kansioon, jonka h\u00e4n esitteli meille Vierem\u00e4n kirjastossa vuonna 2019&nbsp; pidetyn \u201dKeisarin aikaan\u201d \u2013n\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4.&nbsp; N\u00e4yttelyn avajaisissa Paula lausui yleis\u00f6lle runon \u201dMin\u00e4 itken, min\u00e4 vanha aitta\u201d. T\u00e4st\u00e4 alkaen kehittelimme ajatusta tehd\u00e4 runovideo Helvin runoista. Kaikki videon tekemiseen osallistuneet ovat&nbsp; syntyneet, asuneet tai tehneet ty\u00f6t\u00e4 Nissil\u00e4ss\u00e4 jossakin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa.&nbsp; Kiit\u00e4mme kaikkia videonteko- talkoisiin osallistuneita.<\/p>\n\n\n\n<p>Runovideon tekij\u00e4t:&nbsp; k\u00e4sikirjoitus&nbsp; ja ohjaus &nbsp;<strong>Sisko Niskanen<\/strong>, lausuja&nbsp; <strong>Paula Ollikainen<\/strong>,&nbsp; Tytt\u00f6 Niityll\u00e4 <strong>Jasmin Kajaste<\/strong>,&nbsp;&nbsp; haitari&nbsp; <strong>Anne Dufva,<\/strong> kuvaus, editointi ja \u00e4\u00e4nitys&nbsp; <strong>Mauno Ryytty<\/strong>,&nbsp; runojen \u00e4\u00e4nitys&nbsp; <strong>Matti Ollikainen<\/strong>, kuvausj\u00e4rjestelyt&nbsp; <strong>Tuula Kajaste<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Vierem\u00e4n Pohjoiskyl\u00e4t ry&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kuva &nbsp;Helvi Pietil\u00e4inen nuorena (Nissisen suvun valokuvakansio)<\/p>\n\n\n\n<p>Voit  kuunnella ja katsella koostamamme videon Helvi Pietil\u00e4isen runoista osoitteessa: &nbsp;<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/youtu.be\/3KKHFIhtWPQ\" target=\"_blank\">https:\/\/youtu.be\/3KKHFIhtWPQ<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helvi Pietil\u00e4inen,&nbsp; syntyi 25.12.1916 Vierem\u00e4n Nissil\u00e4ss\u00e4, Mattilan talossa. H\u00e4n oli kolmanneksi vanhin Ida ja Juho Nissisen lapsista. \u00c4iti, &nbsp;Ida, oli Nissil\u00e4n kyl\u00e4koulun ensimm\u00e4inen opettaja ja is\u00e4, Juho, &nbsp;maanviljelij\u00e4 ja kestikievarin is\u00e4nt\u00e4. Lapsuuden ja nuoruuden Helvi vietti kotikyl\u00e4ll\u00e4\u00e4n Nissil\u00e4ss\u00e4. &nbsp;Sota-aikana h\u00e4n toimi lottana rintamalla. H\u00e4n avioitui kapteeni Kaiku Pietil\u00e4isen kanssa. Kaiku kaatui toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapinsodassa &#8230; <a title=\"Helvi Pietil\u00e4inen os Nissinen\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/?p=675\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Helvi Pietil\u00e4inen os Nissinen\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":679,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[10,13,11],"tags":[35],"class_list":["post-675","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-muistelut","category-tapahtumat","category-toiminta","tag-avoimetkylat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=675"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":691,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675\/revisions\/691"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/679"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=675"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=675"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=675"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}