Aloittaessani kansakoulun meit\u00e4 oli 20 oppilasta. Oppivelvollisuuslaki ei silloin viel\u00e4 ollut voimassa. Koulupiirin reuna-alueilla pidettiin kiertokoulua.<\/p>\n\n\n\n
Meille koululaisille kuului luokkahuoneiden l\u00e4mmitys ja siivous. J\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 oli 4 kerrallaan. Tarkoitus oli, ett\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4minen olisi jo edennyt peltien sulkemiseen koulun alkaessa kello 9. Ei se aina onnistunut. Pitk\u00e4 koulumatka, tukkoiset tiet, pakkanen ja pimeys hidastivat taivalta. Puut oli jo kyll\u00e4 kannettu edellisen\u00e4 iltana tampuuriin, isoon halkolaatikkoon, siivouksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Luokassa oli kaksi kakluunia rinnakkain: poikien k\u00e4sity\u00f6luokassa yksi, samoin tampuurissa. K\u00e4sity\u00f6luokan uunia ei l\u00e4mmitetty aivan joka p\u00e4iv\u00e4. N\u00e4in vuosien takaa muistellessa uunissa oli joskus niin paljon tuhkaa, ettei kohentaminen tahtonut onnistua. Niinp\u00e4 uunien edess\u00e4 istujat joskus valittivat h\u00e4k\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Heti lumen tultua ilmestyiv\u00e4t koulun pihassa olevien pet\u00e4jien v\u00e4liin halkopinot. Talven mittaan kannoimme liiterist\u00e4 kuivia l\u00e4mmityspuita. Kev\u00e4isin vakio-ohjelmaan kuului siirt\u00e4\u00e4 halot katon alle. Ainakin kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 lukuvuottani, ehk\u00e4 kolmaskin, muistan t\u00e4m\u00e4n systeemin toimineen. Pojat ker\u00e4siv\u00e4t seip\u00e4it\u00e4. Ne olivat per\u00e4isin koulun tonttia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 pisteaidasta tai tuotu kotoa. Tehtiin sapilaat: Kahden rinnakkain asetettun kepin p\u00e4\u00e4lle asetettiin poikittain niin monta halkoa kuin luulivat jaksavansa vied\u00e4 perille. Kuorma kipattiin liiterin eteen, josta pari poikaa siirsi ne sis\u00e4puolelle. Siell\u00e4 isoimmat pojat latoivat puut pinoon. Joskus j\u00e4i halkoja pinottavaksi sein\u00e4llekin.<\/p>\n\n\n\n
Pinojen pituus ja kantomatka ovat viel\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Isot pet\u00e4j\u00e4t seisovat tanakasti juurillaan. Samoin liiteri, ulkorakennuksen etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva huone.<\/p>\n\n\n\n
Toukokuussa siivottiin pihamaa. Opettaja kehoitti, ainakin l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 asuvia, tuomaan varrella varustetut varpuluudat. Niill\u00e4 sitten lakaistiin alue kerrallaan ja siisti\u00e4 tuli tutkintop\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Kouluahan pidettiin my\u00f6s lauantaisin. Koulup\u00e4ivi\u00e4 oli tultava vaaditut 200 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, sitten alkoi kaivattu kes\u00e4loma. P\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksessani on p\u00e4iv\u00e4ys toukokuun 16., 1927. Muutosten aika oli jo tullut kouluumme. Alakoulu oli aloittanut toimintansa. Oli siivooja-l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4. Me silloiset 5-6-luokkalaiset olimme viimeiset, jotka l\u00e4mmittiv\u00e4t, kantoivat halot ja lakaisivat pihamaan, 66 vuotta sitten. <\/p>\n\n\n\n
”N\u00e4in muuttu maailma Eskoseni”<\/p>\n\n\n\n
Tarinan on kirjoittanut Aune Nissinen os. Leinonen<\/strong> vuonna 1993. H\u00e4n on luokkakuvassa toiseksi ylimm\u00e4isess\u00e4 riviss\u00e4 nelj\u00e4s oikealta. Luokkakuva on vuodelta 1926. T\u00e4m\u00e4 muistelma on julkaistu Nissil\u00e4n koululaisten tekem\u00e4ss\u00e4 koululehdess\u00e4 1990-luvun alussa. <\/p>\n\n\n\n J\u00e4\u00e4k\u00f6h\u00e4n sit\u00e4 Nissil\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4 rippeit\u00e4k\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle, kun me niin monet viemme siit\u00e4 palan t\u00e4nne maailmalle mukananmme. J\u00e4\u00e4, j\u00e4\u00e4 kai se maa alallensa \u2013 Rotimo ja H\u00e4ll\u00e4m\u00f6 ja lammet, Mustalampi, Kotilampi ja Koiralampi.<\/p>\n\n\n\n Se koulurakennus, se ensimm\u00e4inen, joka on rakennettu, kun Postitalon pirtist\u00e4 on lopetetttu koulunpito eli on saatu uusi oma koulurakennus, se rakennus tosin tuhoutui tulipalossa. Joskus siin\u00e4 melkein kylm\u00e4 hytisytti ensimm\u00e4isell\u00e4 tunnilla kun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t tulivat my\u00f6h\u00e4\u00e4n ett\u00e4 kakluuniuunissa kerkesi halot juuri ja juuri palaa ja sai pellit kiinni, mutta tuli niist\u00e4 sitten l\u00e4mp\u00f6\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mmin se luokka oli jo iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pihamaa oli tosi avara. Oli ulkorakennus, siin\u00e4 kolme k\u00e4ym\u00e4l\u00e4\u00e4 ja navetta jossa en koskaan k\u00e4ynyt sis\u00e4ll\u00e4, kanojen kotkotusta sielt\u00e4 kuului. Oli halkovaja mutta pitk\u00e4t halkopinot olivat taivasalla. Niiden ymp\u00e4rill\u00e4 oli hyv\u00e4 leikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oli pihan sivussa saunakin. Kaikkea ymp\u00e4r\u00f6i puinen aita. Kaivokin kansikoppeineen j\u00e4i aidan sis\u00e4\u00e4n ja j\u00e4mer\u00e4t tuuheat pet\u00e4j\u00e4t. Iso kaksipuoleinen portti avautui Oulun valtamaantielle p\u00e4in, josta oppilaat l\u00e4htiv\u00e4t etel\u00e4p\u00e4\u00e4nh\u00e4n kyl\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n pohjoisp\u00e4\u00e4n ja siis minunkin tielleni avautui pienempi portti. Portista oli vain muutama askel kun piti ylitt\u00e4\u00e4 k\u00e4rrytie, joka vei useisiin taloihin ja m\u00f6kkeihin.<\/p>\n\n\n\n Minun polkuni l\u00e4hti m\u00e4ntymets\u00e4n halki ensin pienen\u00e4 polkuna yhtyen sitten k\u00e4rrytiehen, joka kulki suoraan Mustallem\u00e4elle. Se pohja oli sellaista hiesumultaa, itse my\u00f6t\u00e4nen olikin aivan hiesua joka laskeutui Mustanlammen rantaan, josta l\u00e4hti puro Kotilampeen. Puron yli oli halotuista isosta pet\u00e4j\u00e4kelleksist\u00e4 tehty silta joka kesti hevospelit, siis k\u00e4rryill\u00e4 ajaa. Muutama metri ja iso portti oli aidassa joka ymp\u00e4r\u00f6i Asikkalan peltoja. Mutta, koska me Kuivasten koululaiset, joita oli Martti-veljeni ja serkkuni Hilja, Asikkalan, Kumpulaisen, Ilkkolan, Makkolan + Anttilan, jopa koko pohjoisp\u00e4\u00e4nh\u00e4n koululaiset tulimme Hurskais Marin eli vain Marin m\u00f6kin kautta kun se polku oli niin mukavan hauska. Taas vei kulku puron yli jossa ei ollut kuin kaksi puuta rinnakkain. Talvella suksikelin aikaan sai niin hyv\u00e4t m\u00e4et Kotilammen j\u00e4\u00e4lle Marin m\u00f6kin kautta kulkiessa.<\/p>\n\n\n\n Mutta sulan aikana syksyll\u00e4 se tien vierus oli ihana, siin\u00e4 kasvoi niin monenlaisia kukkia kuin voi vain luonnon luonnon oloissa, hyv\u00e4ss\u00e4 mullassa kasvaa. kurjenkellot muistan kaikista ihanimpana.<\/p>\n\n\n\n Sitten siin\u00e4 Kotilammen rannassa oli Asikkalan talon kaksi savusaunaa, koska kahdet oli asukkaatkin jopa kolmetkin. Talon pihamaan halki kuljimme karjakujalle jossa oli oikea pisteaita molemmilla sivuilla ja portin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 joka oli suljettava kun el\u00e4imet, lehm\u00e4t ja lampaat olivat viel\u00e4 laitumella. Riihirakennuksen vieritse kivikkoista polkua pient\u00e4 vastamaata josta polulta erosi viel\u00e4 polku sep\u00e4lle eli Ryyttyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Nytp\u00e4 tuli jo my\u00f6t\u00e4nen ja iso portti, josta aukesi n\u00e4kym\u00e4 Rotimoj\u00e4rvelle, pieni punainen m\u00f6kki, jossa oli valtavia koivuja aivan pirtin p\u00e4\u00e4dyss\u00e4. Pihlaja ja koivukuja aivan rantaan asti. Se oli upea n\u00e4ky tuo \u00e4itini lapsuuskoti, jota nyt asusti enoni Kuivasten Santeri. Se oli Kuivanen, koulukorteerini nelj\u00e4n vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n Komulan Bertta<\/p>\n\n\n\n Tarinan on kijoittanut Bertta Haverinen os Komulainen <\/strong>(s. 1914). H\u00e4n on luokkakuvassa toiseksi ylimm\u00e4isess\u00e4 riviss\u00e4 kolmas oikealta. Luokkakuva on vuodelta 1926. T\u00e4m\u00e4 tarina on julkaistu aikoinaan lukijan palstalla, paikallislehti Miilussa, joka Sonkaj\u00e4rven, Sukevan ja Vierem\u00e4n paikallislehti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Koulumuistoja Aloittaessani kansakoulun meit\u00e4 oli 20 oppilasta. Oppivelvollisuuslaki ei silloin viel\u00e4 ollut voimassa. Koulupiirin reuna-alueilla pidettiin kiertokoulua. Meille koululaisille kuului luokkahuoneiden l\u00e4mmitys ja siivous. J\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 oli 4 kerrallaan. Tarkoitus oli, ett\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4minen olisi jo edennyt peltien sulkemiseen koulun alkaessa kello 9. Ei se aina onnistunut. Pitk\u00e4 koulumatka, tukkoiset tiet, pakkanen ja pimeys hidastivat taivalta. Puut … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":706,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[94,10],"tags":[],"class_list":["post-705","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-koulumuistelut","category-muistelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=705"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/705\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1451,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/705\/revisions\/1451"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/706"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.xn--pohjoiskylt-u8a.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Koulutieni<\/h2>\n\n\n\n