
Kävi kerran tietä myöten
risa-vaipassa käveli
Jota onneksi sanottiin,
Luojan lykyks` kutsuttihin.
Näki portin edessäns
suuren talon takaportin.
Astui talon portahille
kopautti yhen kerran.
Kuullut ei väki talossa.
Peijaisia piettihin
avomielin aateltihin.
Juopunut on ihmis raukka
vaijennunna omatunto.
Avaa ovi ihmis raukka
ota onnesi sisälle,
laske pirtin sopukkahan
lomaan lumppujen nukahan.
Kuului ääni pirtin puolta,
huusi möreä mörähdys
”painu pois ruikuttaja
rappusilta istumasta
evästäni tahtomasta
viiniäni vaatimasta
pitoihini pyrkimästä.
Kulkija, takoja onnen
itki hetken, pois lähti,
aatteli talon suruja,
vaikeuksia kartanossa.
Astui Onni tietä myöten
mustaa korpea samosi,
näki valon pilkahtavan
tuolta kuusien lomasta.
Astui talon portahille.
Hänkin huomas heti, että
oli mökki kovin köyhä,
suru talossa asusti.
Susi syönyt heiän lehmän,
hukka ainoan elannon.
Ei oo lämmin pakkasöinä,
kylmän tuulen huuvattama
vilu virren laulattama.
Salvot nurkassa vavisten.
Heinät lavossa kahisten.
Torpan väki kovin köyhä,
ruokaa ei tarjolla paljon.
Hälle sydän tärkeämpi.
Ilo täytti sydämensä,
ilo sielunhun lehahti.
Kova kohtalo talossa,
jossa poijes viskattihin,
portahilta potkittihin.
Susi syönyt talon lampaat,
raaellu karhu heijän karjan
tallannu elon lakohon.
Ruoste syönyt pellon heinät,
rannat tulvan uurrettamat.
Kun Onni pois käskettihin,
kovin sanoin torjuttihin.
Ilo pienessä talossa
sus on kuollu,
lehmä saatu.
Koska Onnee autettihin,
valtiasta varjeltihin.
Vilja karttuu,
pelto kasvaa.
Komennossa kaikki vallan,
pyynnöstä Onnen ylevän.
Kiitokseksi autannasta
varjelusta torpan joukon
Voipi Onni astuksella,
kolkutella ovest´ talon
anna ruokaa, jos kykenet.
Kestittele vierastasi.
Näkee Onni sydämestäs,
millainen on mieli sulla,
kestitessä vierastasi,
syötellessäs Onneasi.
Aappo Piippo (11v) Marttisenjärvi
Aappo kirjoitti tämän runon syntymäpäivälahjaksi Rotimojoella asuneelle Hannu Mikkoselle vuonna 1961. Aappo, joka tunnetaan nimellä Aappo I. Piippo, on tehnyt sanoituksia yli 2000 lauluun ja yli 600 levytettyyn iskelmään. Hän kuoli Helsingissä kymmenen vuotta sitten 6. helmikuuta 2011. Hän oli kuollessaan 60-vuotias.

Kuva 1. Puu on Aappon lapsuuden kotitien varrella Marttisenjärvellä sijaitseva Kytöahon petäjä (kuva Tuula Kajaste). Kuva 2. Aappon käsinkirjoittama runo.
Kiitos tästä runosta! Aappo on jo noin nuorena näköjään saanut vaikutteita Raamatusta. ”Kun minä kolkutin, te ette avanneet…”
Molemmat suuria taiteilijoita alallaan, Aappo ja Hannu. Kiitos heille molemmille! 🧡