Kotikyläni Nissilä

Ajatukseni vie usein Nissilään,

sinne rakkaisiin lapsuusmaisemiin.

Siellä kesä oli lämmin ja kimmelsi veet,

sinne mä muistojen matkoja teen.

Harjujen välissä järvet

ne tervehtii taas tuttuaan.

Männikökankaat ja kylätiet,

kovin vähän on muuttuneet.

Hällämönharjun vuoksi, matkustan äärestä maan,

kotilampeni luokse, kaipaan taas uudestaan.

Pihassa seison ja katselen vaan,

tämä on minun lapsuudenmaa.

Kylän keskellä koulu ja posti,

ne jakoivat tietojaan.

Kylän kaupoista puutteensa osti,

oli kaikki mitä tarvittiin.

Vaikka lapsuuden pihamaa hiljainen on,

minä täytän sen muistoillani.

Siellä leikki lapsoset huoletonna aivan,

mutta kodinturva heillä oli vankkumaton.

Uimarannalle joukolla juostiin,

pellon piennarta vilistäen.

Sieltä poimimme mesimarjan,

metsämansikan makean.

Vaikka elämä kuljetti kauas pois,

en lapsuudenkylääni unohtaa vois.

Niitä muistoja kuljetan mukanain

ja vaalin kuin aarrettain.

Joroisissa kesällä 2008

Liisa Räisänen.

ent. Ryytty

Jätä kommentti